Gielladoaimmat

• Giella ja identitehta. Prošeakta galgá movttiidahttit mánáid, nuoraid ja sin váhnemiid sámegiela atnit, oahppat ja dikšut. Ulbmil lea olles servvodagain ovttasbargat sámegiela nannema dihtii. Duogáš: Kárášjoga gieldda giellaovddidanplána čilge ahte mánáid ja nuoraid sámegiela atnin lea hedjoneamen. Seammás Kárášjohka lea okta guovtti gielddas olles máilmmis gos ássiid eanetlohku hállá sámegiela beaivválaččat. Gielda lea danin dehálaš sámegiela seailluheapmái ja ovdáneapmái.
• Nuoraidlávdi. Nuorat govvidit iežaset dili ja jurdagiid etnisitehta, identitehta, seksualitehta, givssideami ja seksuála vuortnuheami hárrái. Sii ráhkadit sámegiel lávdečájálmasa oktan luohte- ja musihkkačehpiiguin ja eará lávdedáiddáriiguin. Duogáš: Geahča č. 1. Dasa lassin: Nuorain leat uhccán arenat gos sámegillii hállo ja ovdanbukto sohkabealrollaid, seksualitehta, givssideami ja #metoo-áššiid birra. Fálaldaga lea ulbmil oažžut áigái ovttas UKM Kárášjogain, Kulturskuvllain, ja HATS:ain.
• Čállinverdde. Prošeakta galgá veahkehit vuorasolbmuid lohkat ja čállit, ja veahkehit gulahallat almmolaš bálvalusaiguin. Prošeakta maiddái bargá kártet ja juohkit dieđuid vuorasolbmuid dárbbuin oažžut heivehuvvon veahki. Duogáš: Vuorasolbmot vásihit dávjá ahte ii váldo vuhtii sin oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámegillii ja -kultuvrii heivehuvvon bálvalusaid.
• Hállanhállu. Prošeavttain dáhttut nanosmahttit sámegielbirrasa sidjiide geat leat oahpahallamin sámegiela dahje háliidit dikšut sámegielaset, vai gielddas lassánit sámegielhállit. Duogáš: Kárášjogas leat ealli sámegielbirrasat, ja sámegielain gulahallá eanaš servodatsurggiin. Lea dattetge dárbu sierra giellarenaid bokte, ja iešguđetlágan doaibmabijuid ja doaluid bokte, loktet dihtomielalašvuođa sámegiela hállat ja dikšut.  
• Báikenamat ja kulturmuittut. Prošeakta galgá boktit mánáid ja nuoraid beroštumi ruovttugieldda báikenamaide ja kulturmuittuide, ja dan bokte oahppat olbmuid ja sogaid gullevašvuođa dihto báikkiide guovllus. Duogáš: Báikenammadiehtu nanne mánáid ja nuoraid identitehtadovddu iežaset sohkii ja ruovttugildii. Diehtu báikenamaid birra váikkuha sámegiela seailumii. Gieldda ássanhistorjá ja olbmuid ovddeš ássan- ja birgenvuogit ja sin máhtu šaddet dovddusin mánáide ja nuoraide.  

Ruhtadeapmi

• Sámedikkis ruhtadeapmi 3- jagi prošeavtta 
• Prošeaktaruhta ruhtaohcamiid bokte

Váldde fal oktavuođa

Háliidatgo diehtit doaimmaid duos dás ja lassin searvat dáidda, de gávnnat min guovddášvisttis 2. geardi (uksa duogábealde). Sáhtát sáddestit e-poasta dahje riŋgestit. Mis lea maid facebook siidu.

Bures boahtin dutnje.