Humanitára konsearta Drammenis
Mun ovddastin Kárášjoga Drammen teáhteris “Lyset i mørket - 80 år etter krigen slutt – Čuovga seavdnjadasas – 80-jagi soađi loahpaheamis” humanitára konsearttas. Konsearta lei oamastuvvon Mamma Karasjok ja earáid muitun, geat nuppi máilmmesoađi sevdnjes áiggiid čájehedje roahkkatvuođa ja olmmošlašvuođa, go veahkehedje serbálaš fáŋggaid.
Konsearttas dollen sáhkavuoru, mas gudnejahtten Ánná Johanas Kirstte, dárogillii Kirsten Elisabeth Johannesdatter Svineng. Nuppi málmmesoađis, go jugošlávalaš fáŋggat sáddejuvvojedje leirii Kárášjohkii olmmošmeahttun diliide, de lei son guhte duosttai čájehit olmmošlašvuođa go das lei garraseamos haddi. Son juogadii borramuša, biktasiid ja doaivaga almmá balus iežas heakka bealis. Fáŋggaide son lei fuolaheaddji ja olmmošárvvu symbola ja ledje sii geat gohčodedje su “Mamma Karasjok:n”.
Dát konsearta muittuhii gal Kárášjoga ja serbálaš álbmoga hui erenomáš čanastagas.
Dáid doaluin mun deaivvadin earret eará Serbia Norgga ambassadevrrain Jasmina Mitrović Marićain ja Drammen sátnejođiheddjiin, iežan gáimmiin, Kjell Arne Hermanseniin.
Vulobealde leat moadde gova konsearttas.
Muitinjoavku Kárášjoga gielddas
Mun lean čoahkkinastán “sámi muitinjoavku Kárášjoga gielddas” -prošeavtta jođiheddjiin Maret Lajla Nedrejordain ja eaiggádiin Berit Regine Laitiin. Doppe mun ožžon diehtit ahte demeansadávda lassána olles Finnmárkkus, maiddá sámi guovllus ja dávda árvvoštallojuvvo lassánit duppalit boahtte 15 jagis. Suorggis leat maid uhcán kulturheivehuvvon bálvalusat. Prošeavtta ulbmil lea danin ásahit muitinjoavkku, mas sámegiella ja -kultuvra sihkkarastojuvvo olles demeansabuohcuvuhtii. Dán barggus lea Kárášjohka oktan stuorámus sámi gieldan erenomáš buorre vuolggasadji, gos mis lea maid bures ásaiduvvan fágabiras. Kárášjoga málle soaitá vejolaččat leat ávkkálaš maid eará sámi gielddaide.
Mus lea stuorra jáhkku dán prošektii ja oaivvildan ahte dát lea dehálaš vuoruhansuorgi boahtteáigái.
Gielddastivrračoahkkin
Duorastaga 11.12.25 mis lei jagi maŋimuš gielddastivrračoahkkin. Mun jođihin vuosttas geardde olles gielddastivrračoahkkima. Mu mielas mis lei hui buorre gielddastivrračoahkkin ja máŋga buori digaštallama. Olles áššelista gávdno dás.
Gielddastivra mearridii earret eará guorahallat opmodatvearu. Dás dáhtun deattuhit mearrádusa mearkkašit, ahte hálddahus guorahallá opmodatvearu gildii. Dat ii mearkkaš ahte gielddastivra livčče dahkan evttohusa galgágo opmodatvearru ásahuvvot vai ii. Mis ledje maid golbma Deanu čázádahkii ja lussii guoskevaš ášši. Dat čájeha, man dehálaš luossapolitihkka lea áiggis, goas luossamáddodagat leat rašes dilis. Mii mearrideimmet maiddá 2026-29 bušeahta ja doaibmaplána. Oanehaččat daddjon, oaivvildan ahte gielddastivra lea mearridan buori, realisttalaš ja ovddasvásttolaš bušeahta boahtte jahkái.
Dáinna sávan buohkaide buriid juovllaid ja ain fiinna adveantaáiggi!
Dearvvuođaiguin
Kjell Olav Guttorm
Sátnejođiheaddji