Boarrásiidráđđečoahkkin
Mun guovlladin boarrásiidráđis. Doppe meannuduvvui earret eará “Kárášjoga ásodatsosiála plána” gos addojuvvo buorit oaivilat ášši viidásat meannudeapmái. Dál mun leamašan buot ráđiin ja lávdegottiin earret meahccelávdegottis, gos áiggun fitnat boahtte čoahkkimis.
Beassášriemut 2026
Dán jagáš beassášriemut Kárášjogas menestuvve bures. Mus leat olu giitosat lágideddjiide ja buot ovttasbargoguimmiide geat ráhkadedje molsašuddi ja hui buori beassášprográmma. Riemuin fállojuvvo eatnat ebmos lágádusat, doaimmat ja konsearttat sihke stuorábuidda ja unnibuidda. Olu guossit ja geahččit čájehedje duođaid makkár mearkkašupmi dán jagáš riemuin leat Kárášjohkii.
Ieš mun oasálasten beassáš kick-off:as Kárášjogas gos mus lei sáhkavuorru jagáš beassášriemuid rahpamiin ja geigon vuoittuid njoarostangilvovuitiide.
Muđuid serven maiddái Mánáid beaivái Niitohárjjis. Hui illudahtti go prográmmas maid čohkkejuvvo mánát ja bearrašat oktasaš doaimmaide. Mun fidnen maid revyas «Ii dušše dušši». Revyas ledje áigeguovdilis sketša, earret eará soahtegirdiid, Kárášjohtávvala birra, ja dieđusge muhtin sátnejođiheaddjivitssa. Dat lei sihke deaivil ja somá, ja mun doaivvun beassat oaidnit olu revyaid boahttevaš jagiin.
Mun gudnejahttojuvvon rahpat Kara‑X:a. Dat leat stuorra ja ebmos doalut mas leat guhkes vierut, ja mat giktalit olu gehččiid Kárášjohkii. Rivttes hearvái leigo min iežamet Olav Samuelsen vuittii luohkástis ruovttušiljus.
Lassin lean oasálastán ipmilbálvalusas ja konfirmašuvnnain čáppa beassášdálkkis, mii lea maid váikkuhan buriid beassážiidda dán jagi.
Lávdegottečoahkkin – Politihkalaš organiseren
Mis leamaš dál nubbi lávdegottečoahkkin gos gieldda politihkalaš organiseren árvvoštallojuvvo. Čoahkkin lei buorre ja buvttadahtti, gos earret eará raporta, mii gárvvistuvvo politihkalaš meannudeapmái, biddjojuvvui rámmaid ja láidestemiid sisa.
Lávdegoddi maid bođii ovttamillii árvvoštallat vejolašvuođa geahpedit gielddastivrraovddasteddjiid logu ja maiddái ráđđe- ja lávdegoddelahtuid logu. Lassin guorahallat maid ulbmila geahpedit ráđiid ja lávdegottiid gielddas.
Barggu ulbmil lea oažžut ulbmilat ja ođđaáigásaš struktuvrra politihkalaš barggus, ja maiddái váfistit beaktilat ja ceavzilat ekonomalaš doaimmaheami gielddas.
KS čoahkkin gieldda dearvvasvuođa- ja buresveadjinbargguin
Gielddadirektevra, moai dearvvasvuođa- ja fuolahusa ovttadatjođiheddjiin letne čoahkkinastán KS:a medisiinnalaš fágahoavddain, Miert Skjoldborg Lindboe:in gieldda dearvvasvuođa, buresveadjima ja gearggusvuođa birra. Čoahkkimis čuvgiime earret eará gieldda dearvvasvuođa- ja buresveadjinbálvalusain ja gearggusvuođa barggu hárrái.
Čoahkkin lei hui buvttadeaddji, mii dagaha buori joatkkalaš gulahallan- ja ovttasbargovuođu. Čoahkkin LO:ain ja Iešjoga siiddain
LO vuosttasčálli, Ingerid Marie Utvik, galledii Kárášjoga. Dan oktavuođas galledeimmet I Iešjoga siidda. Galledeapmi lei buorre mas oahpaimet olu, gos earret eará ledje buori ságastallamat boazodoalu hástalusain goas dálkkádaga johtilis rievdamis.
LO:a vuoruheapmi galledit Kárášjoga ja čiekŋudeapmi min dillái lei hui ovdamunálaš.
Stivrenjoavkočoahkkin - Ođđa skuvla- ja dearvvasvuođaguovddáš
Ođđa skuvlla- ja dearvvasvuođaguovddáža stivrenjoavkkus leamaš čoahkkin. Mii geahčadeimmet earret eará áigodatraportta. Prošeakta manná eanaš plána mielde, ja mii mearrideimmet ođđa visttiide namahusbargoplánaid.
Miessemánnui plánejuvvo váldolávdegottiide, ráđiide ja ovdagoddái stuorát geahčadeapmi, juoga masa illudan sakka!
Dearvvuođaiguin
Kjell Olav Guttorm
Sátnejođiheaddji