Bivdoguovlovuorbádeapmi
Maiddái dán jagi čuvvon mun bivdoguovlovuorbádeami, mii lea gártan árbevierrun munnje ja eatnat earáide.
Giitu Kárášjoga ealgabivdosearvái go lágidit dáid ebmos doaluid jagis jahkái! Ja mun sávan lihku sidjiide geat ožžo bivdoguovllu min fávrros gielddas.
Gielddastivračoahkkin
Cuoŋománu loahpas dollojuvvui gielddastivrračoahkkin gos meannudeimmet muhtin dehálaš áššiid mat leat dehálačča Kárášjoga ahtanuššamii.
Dát leat dehálamosiid gaskkas:
Gielddadirektevra čuvgehii gieldda ekonomalaš dili.
Gielddastivra mearridii álggahit gielddaplána areálaoassebarggu, mii lea min dehálamos reaidu hálddašit gieldda areálaid buori ja ceavzilis vuogi mielde.
Mii mearrideimmet maid gieldda ásodatsosiálaplána mii váikkuha eanet ássiide dorvvolaš ja buori ássandiliid.
Joatkalaččat nammadii gielddastivra miellahtuid dan varrasit ásahuvvon Deanu čázádaga guolástanhálddašeami dárkkistanlávdegoddái.
Loahpalaččat mearridii gielddastivra cealkámušastis NOU 2026:1 Ceavzilis gielddasuorgi, gos bajideimmet dehálaš perspektiivvaid gielddasteamet várás.
Friijavuođabeaivi
Miessemánu 8. beaivvi čalmmustahtiimet mii friijavuođabeaivvi, mii lea dehálaš historjjálaš beaivi midjiide. Čalmmustahttin dahkkojuvvui ovttas Ruoktosuodjalusain. Mii atnit mii sakka árvvus dan buori ovttasbarggu Ruoktosuodjalusain.
Lieđđebonjahat biddjojuvvui, korpsa čuojahii ja sátnejođiheaddji doalai sáhkavuoru. Friijavuođabeaivvi čalmmustahttin lea šaddan jahkásaš dáhpáhus dáppe Kárášjogas.
Čoahkkin Norgga gullováttotlihtuin
Mun lean maiddái čoahkkinastán Norgga gullováttotlihtuin. Doppe ohppen ahte Sámiid gullevaš bealjehis- ja gullováttotolbmot leat dávjá vádjigis ja guovttegeardásaš unnitlogudilis, gos beasatlašvuohta sihke seavagillii ja sámegillii ja –kultuvrii lea mearrideaddjin.
Mii hálešteimmet das mo ovttas váfistat dáid vuoigatvuođaid ja nannešeimmet searvidahttima Sámi servodahkii. Hirbmat buorre čoahkkin mas oainnán buori ovttasbarggu ovddasguvlui.
Nationálabeaivi miessemánu 17. beaivi
Dán jagi lei mu vuosttas miessemánu 17. beaivi sátnejođiheaddjin. Beaivi álggahuvvui Ipmilbálvalusain, ovdalgo mun gudnejahttojuvvojin vázzit toga njunnošis orlogakapteainnain Roar Steffensenain. Maŋŋelis dollen sátnevuoru faláštallanhállas, gos beaivvi ávvudeimmet ovttas.
Sáhkavuorus ovddidin dehálašvuođa gáhttet friijavuođa, demokratiija ja oktasašvuođa ráfehis máilmmis. Mun ovddidin maid dehálašvuođa gáhttet sámegiela, -kultuvrra ja gullevašvuođa Kárášjohkii, Sámi váibmosis. Munnje lei maid dehálaš deattuhit min oktasaš ovddasvástádusa mánáid dorvvolašvuhtii, gullevašvuhtii ja goargatvuođa gullevašvuođaset badjel.
Mun lean rámis Kárášjoga badjel go dat lea girjás ja searvidahtti servodat, gos lea sadji buohkaide.
Eatnat giitu Kárášjoga skuvlla 9A luohkkái gii lágidii beaivvi, min ebmos korpsii geat čuojahit juohke jagi, buot togavázziide ja buohkaide geat bohte faláštallanhállii. Mis ledje erenomáš fiinna miessemánu 17. beaivvi doalut!
Ustitlaš dearvvuođaiguin
Kjell Olav Guttorm
Sátnejođiheaddji