KS strategiijakonferánsa Álttás ja eaiggátčoahkkin KLP:ain
Moai gielddadirektevrrain oasálasttiime KS:a strategiijakonferánssas Álttás. Gearggusvuohta, plánabargu, dearvvasvuođareforbma ja gielddalaš hástalusgovva ledje konferánssa fáttát. Deaivvadit olles Finnmárkku gielddalaš ovddasteddjiiguin lei hui hearvái.
Dás gávnnat konferánssa dievaslaš prográmma.
KS konferánssa oktavuođas čoahkkinastojuvvui maid KLP:ain, gos moai maid oasálasttiime.
Viessobáŋkku 80 jagi ávvodoalut Hámmárfeasttas
Gielddadirektevra Rune Fjellheim oasálasttii Viessobáŋkku 80 jagi ávvodoaluin gso sátnevuorustis doalai dan maid gohčodat "Ođđasishuksen 2.0".
Oanehis muitalus das mo Finnmárkku ja Davvi-Tromssa infrastruktuvra huksejuvvui soađi maŋŋá. Dál leat mis stuorra hástalusat go almmolaš visttit ja infrastruktuvra lea gollagoahtán ja doalakeahttá gáibiduvvon standárdda. Dát lea oktasaš hástalus mii galggašii adnojuvvot hui duođalažžan ja masa galggašedje gávdnot buorit čovdosat.
Kárášjogas mii leat dahkan váttes, muhto arvilis mearrádusa oktanaga hukset sihke skuvlla ja dearvvasvuođaguovddáža.
Dát lea dehálaš fáddá maid min ahccilis gielddadirektevra leamaš oassin ovdanbidjamis.
Finnmárkovuodjin
Finnmárkovuodjin 2026, mii lea hui buorre lágádus, lea dál báhcán duogábeallái. Kárášjohkalačča guovttos geat čađaheigga 600 km. gaskka leigga Børge Johansen ja Kristine Solbakken. Dat lei menestus mii lei hirpmus.
Dán jagáš 1200 km gaskka vuoiti lei Petter Karlsson, Cato Myhre vuittii 600 km gaskkas ja juniorluohká fas Emma Walseth.
Kárášjoga dárkkistanbáikkis ledje mis ebmos doalut. Mánáide lei teáhter ja muđuid máŋggalágán doaimmat. Eahkedis doaluid loahpas doalai Hildá Länsman konseartta.
Gielddalaš ja hálddahuskomitea (KDD) čoahkkin
Várresátnejođiheaddji, gielddadirektevra ja mun čoahkkinasttiimet KDD:ain. Fáttáid maid bijaimet komiteii ovdan lei seanadankommišuvnna raporta, ođđa mohtorjohtolatláhka ja “Ođđasishuksen 2.0”.
Komiteain mis lei buorre ja gelddolaš čoahkkin ja mii doaivut sin bidjat oaiviladdimiiddámet politihkalaš bargui Stuorradikkis.
Čoahkkin Protect Sápmi vuođđusain
Munnos gielddadirektevrrain leamaš ovttasbargočoahkkin Protect Sápmi vuođđudusa beaivválaš jođiheddjiin Ristin Rávná Johnsdatter Eirain. Son ovdanbijai bures vuođđudusa ja barggusteaset, ja čilgii maiddái bures areála čuohcamiid boazodilis.
Mii ságaškušaimet maid vejolaš ovttasbargomálliid vuođđudusa ja gieldda gaskkas. Dat livčče dehálaš bargat ovttas dán čuozaheaddji dilis maid dál vásihat Finnmárkku areálaid geavahusa olis.
Kárášjohášši
Gieskat dollojuvvui álbmotčoahkkin Kárášjoháššis, gos čoahkkinolbmot gulle ođastuvvon dieđuid áššis ja sis lei vejolašvuohta gažadit advokáhtaid Lund og Co ja beroštusjoavkkus, geat leat sámesearvi, gilijoavkkut ja eará doarjaleaddjit. Gieldda bealis oasálaste gielddadirektevra, várresátnejođiheaddji ja mun.
Ášši lea ain dat ahte geas lea oamastanvuoigatvuohta Kárášjoga duovdagiidda, báikkálaš álbmogiid vai FeFoi. Beroštusjoavku gáibida kollektiivvalaš oamastanvuoigatvuođa viđa guvlui Kárášjogas: Báikegottis, Kárášjohleagis, Anárjohleagis, Deanuleagis ja Iešjohleagis. Vuoigatvuođat gustojit sidjiide geat ásset guovlluin, historjjálaš dahje bearašlaš gullevašvuohta ja guovlluid boazodoallit. Belohahkii oktasaš guovlluin hálddašuvvo vuoigatvuođat oktasašvuođas. FeFo ii adnojuvvo oamasteaddjin.
Sátnejođiheaddjinamain gudnejahttojuvvon mun rahpat čoahkkima. Sátnevuorus mun deattuhin gieldda doarjut álbmoga dán áššis, ja ahte Kárášjogas leat gelbbolaš ja ovddasvásttolaš ássit gea máhttet hálddašit riggodagaid jus vuoittášeimmet ášši.
Gielddadirektevra, várresátnejođiheaddji ja mun deaivvadeimmet advokáhtaiguin ja beroštusjoavkkuiguin ráđđeviesus ovdal álbmotčoahkkima.
Dárkkistanlávdegottečoahkkin
Oahpásmuvvan dihtii guovlladin mun dárkkistanlávdegottečoahkkimis ja oaidnit sin barggu gieldda ovddas. Dárkkistanlávdegoddi meannudii earret eará gielddastivrra bušeahttamearrádusa ja daid váikkuhusaid mat gártet dárkkistanlávdegoddái. Mus lea hállanvuoigatvuohta dárkkistanlávdegottečoahkkimiin ja mii divaštalaimet vuohkkasit. Mun bessen áiddo cealkit binnáš dan váigadis ekonomalaš dilis mas gielda gártá leat ovddasguvlui.
Munnje lei čoahkkin vuogas ja oahpahahtti. Bivnnuidahtán maid daid ahccilis ja áŋgiris olbmuid dárkkistanlávdegottisteamet, sis lea dehálaš doaibma gielddas.
Kapročoahkkin
Munnos gielddadirektevrrain lei ovttasbargočoahkkin Jan Terje Nedrejordain ja beaivválaš jođiheddjiin Tor Arve Grotlein Kapros. Čoahkkimis hálaimet VTA (bistevaččat lágiduvvon bargu) ja AFT (Bargui ráhkkanahtti hárjehallan) sajiin, makkár hástalusat Kapros leat dál ja gieldda dárbu muorragearggusvuođavuorkái.
Erenomáš buorre ja buvttadahtti čoahkkin
Nu mun sávan buohkaide rivttes buori vahkkoloahpa!
Dearvvuođaiguin
Kjell Olav Guttorm
Sátnejođiheaddji