Juohkelágan čoahkkimat
Mun leamaš gieldda ovddasteaddjin Kapro jahkečoahkkimis, Finnmárkku Birasbálvalusa (FIMIL) generálačoahkkinis. Dát leat dehálaš arenat gozihit gieldda eaiggátvuođa ja vuođđudusaid ovddideami váfisteamis.
Hálddahusain ovttas serven mun maid gulahallančoahkkimii Sápmi Ealáhusgárddiin. Midjiide muitaluvvo maŋimuš mánuid bargoođastusat ja ságaškušaimet áigeguovdilis áššiid.
Mus leamaš maid ahtahahtti čoahkkin sámediggepresideanttain ráđđeviesus, gos ságaškuššojuvvui RiddoDuottarMuseat huksenprošeavtta ovdáneamis.
Moai guovdilasttiime erenomážit Riikkaantikvára vuosteákka mii laktašuvvá guovllu kulturmuittuide. Sátnejođiheaddjin mun ledjen čielggas ovdánandárbui ja museavistti huksema ollašuhttimii mii speadjalastá Sámi kultuvrra ja servodatdárbbu.
Gielddalaš ráđiid ja lávdegottiid čoahkkimat
Mun lean čuvvon mánáid- ja nuoraidráđđečoahkkima, mas ođđa skuvlla- ja dearvvasvuođaguovddáža mii boahtá atnui 2027 nammamannolat lei dehálaš áššin.
Ráđđi čuovvulii ovttajienalaččat gielddadirektevrra áššeguottu. Dat mielddisbuktá rabas mannolaga masa serve viidát, gos galgá bivdit bealji, erenomážit mánáide ja nuoraide, ja gos sámegiella, -kultuvra ja báikkálaš gullevašvuohta čalmmustahttojuvvo. Ulbmil lea evttohit namaid visttiide, mat maŋŋá meannuduvvo politihkalaččat. Sátnejođiheaddji jođiha barggu ráđiin ovttas.
Ráđđi maid lei ovdamunálaš opmodatvirrui.
Mun lean maid čuvodan osiid dárkkistanlávdegottečoahkkimis, gos gieđahallojuvvo máŋga ášši.
Dárkkistanlávdegoddi anii vuorjašumi ekonomalaš ovdáneapmái ja oaidná dárbbu čavgadis ekonomalaš stivrejupmái.
Muđuid gieđahallojuvvui válgalágideami hálddašanrevišuvdnaraporta. Ášši maŋiduvvui čakčii, ja dáhtto gielddadirektevrras vástidit muhtin gažaldaga. Raporta ii sáddejuvvo gielddastivrii ovdal go dat čuovvuluvvo, ja gártá fas áššin čakčamánu 16. beaivvi 2026.
Mun čuvgehin maid oanehaččat dorvvolašvuođa ja gearggusvuođa bargguin. Dat ášši maŋiduvvui boahtte lávdegottečoahkkimii.
RecoSal dutkanprošeavtta loahpahanseminára
Mun oasálasten RecoSal dutkanprošeavtta loahpahansemináras mii lágiduvvui Sámediggegárdinis Kárášjogas.
Semináras ovdanbohte luossabivdo-, hálddašeami bohtosat ja Deanočázádaga ovttasbargu. Boahttevaš luossahálddašeapmái maid bohte ávžžuhusat, mas deattuhuvvui sihke dutkan ja árbevirolaš máhttu.
Čoahkkinis addojuvvo ávkkálaš fágalaš oaivilat ja ledje buori divaštallamat geidnui viidásat. Dát fáddái anán sakka beroštumi, ja mii lea dehálaš midjiide báikkálaččat.
Boazodoallokonferánsa 2026
Kárášjogas lágiduvvui dán jagi boazodoallokonferánsa gos mun oasálasten vuosttas beaivvi. Beaivvi prográmmas lei fáddán veahkaválddálašvuohta, illasteapmi, mielladearvvasvuohta ja dorvvolašvuohta ja gearggusvuohta boazodoalus. Dehálaš oassin lei maid VEAHKA-raportta almmuheapmi.
Gieldda bealis celken mun dearvvuođaid. Deattuhin maid boazodoalu dehálašvuođa ealáhussan ja sámegiela, -kultuvrra ja gullevašvuođa guoddin. Ja nuppi dáfus leat čuozahusat dego sisabahkkemat, dálkkádatrievdamat ja muđuid hástalusat.
Deattuhin maid gulahallan- ja ovttasbargodárbbu, ja ahte Kárášjoga gielda doarju boazodili garra čuozahusaid siste.
KS Sámi fierpmádat Budejjus
Moai gielddadirektevrrain finaime KS:a Sámi fierpmádatčoahkkimis Budejjus, gosa buot Sámi hálddašanguovllu gieldda ledje čoahkkanan.
Čoakkáldagas lei mielladearvvasvuohta ja iešsorbmeneastadeapmi fáddan, maiddái duohtavuođa- ja seanadanbargu. Maiddái juogaduvvo vásáhusat ja gielddaidgaskasaš joatkkalaš ovttasbargu.
Beaivvit goas addojuvvo buorit fágalaš oaivilat ja ávkkálaš ságaškuššamat, ja mu mielas leat dát čoahkkimat hirbmat áššáiguoski min báikkálaš bargui. Mun válljejuvvojin maid leat Finnmárkku ovttasteaddjin joatkkalaš fierpmádatbarggus.
Ovdagottečoahkkin
Dál lea áiddo beliid dollojuvvon ovdagottečoahkkin, gos gieđahallojuvvo moanat dehálaš ášši.
Váldoáššiid gaskkas lei opmodatvearru, kulturskuvla ja áššit laktašuvvan gieldda váttes ekonomalaš dillái. Lassin gielahallojuvvo máŋga eará ášši, earret eará vuođđoealáhusfoandda ohcamat.
Opmodatvearroáššis dagai ovdagoddi áššeguottu gielddastivrii. Divaštallan lei buorre ja vuđolaš, gos lahtut ovdanbidje oainnuideaset. Opmodatvearu ásaheapmái galgá dál gielddastivra buktit loahpalaš cealkámuša.
Gielda lea dattetge hearkkes ekonomalaš dilis. 2024 ja 2025 čoggojuvvon eanetgeavaheapmi dagaha gieldda gártat ROBEK-listii. Nu čájehuvvo dárbu gáržžes ekonomiijastivremii ja jierpmálaš vuoruhemiid boahttevaš áiggis.
Sávan buori vahkkoloahpa!
Ustitlaš dearvvuođaiguin
Kjell Olav Guttorm
Sátnejođiheaddji