Ulbmil ja doaibmaviidodat
Mielčuovvuduođaštus váfista doaibmavádjigis olbmuide, geat dárbbašit veahki, seamma vejolašvuođa oasálastit servodagas go minddar álbmogis, ja eastadit oktovuođa.
Mielčuovvuduođaštus duođašta dákkáraš veahkkedárbbu. Mielčuovvuduođaštusortnet fátmmastivčče olbmuid geain lea doaibmavádjitvuohta mii bistá dábálaččat unnimus 2 jagi. Ássangielda mearrida ja hálddaša ortnega, muhto lea fámus miehtá riikka gos ortnet lea dohkkehuvvon.
Ohcama birra
Mielčuovvu ohcamis galgá leat doavtterduođaštus ja iešdieđáhus gos ovdanboahtá doaibmavádjitvuohta ja duođašta duođalaš mielčuovvudárbbu (Eavttus sáhttá spiehkastit jus gielda dovdá olbmo). Ohcamis mielddustuvvo pássagovva.
Dohkkeheami bistevašvuohta
Gielda árvvoštallá mielčuovvuduođaštusa attedettiin bistevašvuođa. Dasa addojuvvo áigemearálaš- dahje bistevaš fámolašvuohta. Fámolašvuohta ovdanboahtá duođaštusas.
Váidinlohpi
Ohcanmearrádusa dohkkeheapmi dahje hilgun adnojuvvo ovttaskas mearrádussan.
Mearrádusa lea vejolaš váidit gielddalaš váidinásahussii hálddašanlága §28, nuppi lađđasa olis.
Mielčuovvuduođaštus
Juolluduvvon mielčuovvuduođaštus váldojuvvo fárrui go dasa lea atnu.
Dat lea duođaštus báŋkokoartasturrodagas ja hámis maid ohcci oažžu. Duođaštus lea persovnnalaš ja dat ii galgga earáid háldui. Mielčuovvuduođaštusas ii ovdanboađe doaibmavádjigisvuođa šládja.
Mielčuovvuduođaštus duođašta ahte doaibmavádjigis olbmos lea dárbu ovtta dahje máŋga mielčuvvui.
Mielčuovvuduođaštusas ovdanboahtá ahte galli mielčuvvui duođaštus gusto. Mielčuovvut leat sii geat áiggis áigái leat doaibmavádjiga veahkit. Doaibmavádjigis olmmoš vállje ieš gean son dáhttu leat mielčuovvun áiggis áigái. Dat sáhttá earret eará leat ustit, bearašlahttu, doarjjaolmmoš dahje persovnnalaš veahkki.
Kárášjoga gieldda mielčuovvuduođaštusas lea oktasaš málle.
Mielčuovvuduođaštusa geavahus
Mielčuovvuduođaštus dahká doaibmavádjigiid mielčuovvuid(e) hálbbibun dahje nuvttá beassat almmolaš kultur- ja bođudoaluide, oasálastit eaktodáhtolaš joavkkuin ja servviin, maiddái almmolaš sáhtuide main doaibmavádjit ii anášii ávkki veahki haga. Gielddalaš doarjagiid eaktun lea go doaibmavádjigiid mielčuovvuduođaštusdoallit ostet bileahta doaluide dábálaš haddái, oažžu nuvttá bileahta su mielčuvvui, dahje sudnuide vuoliduvvo haddi, amat bileahttahattit doaibmavádjigiid ja mielčuvvui šaddat divrasat go okta dábálaš bileahtta.
Doallodoaimmaheaddjit geat dohkkehit mielčuovvuduođaštusa ávžžuhuvvo merket bileahttaluŋkkáid ja ruoktosiidduid; “mielčuovvuduođaštusat dohkkehuvvo”.
Doaibmavádjit oastá ieš dábálaš bileahta gos mielčuovvuduođaštus dohkkehuvvo. Mielčuovvu beassá sisa nuvttá, dahje vuoliduvvon haddái. Dat deattuhuvvo ahte “dábálaš” bileahtta lea dakkáraš mii áiggis áigái gusto ovtta olbmui. Doaibmavádjigiid gii lea oadjodilis ja geas lea gudnekoarta lea “dábálaš” haddi gudnehaddin.
Mielčuovvuduođaštus gusto beasatlašvuođaide daid doaimmaide, doaluide, visttiide, sáhtuide ja viidásat mat dohkkehit ortnega. Ortnet lea riikkaviidosaš, ja duođaštusa sáhttá geavahit gielddaid- ja fylkkaid gaskasaččat.
Doaimmaid ja bijuid hárrái gos ortnet dohkkehuvvo ii juolluduvvo ruovttoluottamáksu.
Mielčuovvuduođaštus juolluduvvo sorjákeahttá das man dávjá almmolaš kultur- ja luođudoalut dahje sáhtut geavahuvvošedje.
Mielčuovvuduođaštusas eai leat ovdamunit minddar álbmoga hárrái, ja iige leat gáibádus beassat sisa jus leš dievva. Bileahtaid ferte ovdagihtii tiŋgot doppe gos lea dárbu, ja almmuhit mielčuovvu.
Ortnet ii mielddisbuvtte sierraburiid mielčuvvui, earret omd. leat konsearttain, čájálmasain ja sullasaččain gos lea dárbu mielčuvvui. Dattetge eai galgga leat nu garra gáibádusat ahte mielčuovvu fertet guođđit doalu jus mielčuovvu atnu gaskkohagaid bázášii dárbbašmeahttumin. Nuppi dáfus mielčuovvu ii sáhte gáibidit omd. kursaduođaštusa kurssas gos leamaš ollásit doaibmavádjiga mielčuovvun. Nu maiddái ii sáhte atnit mielčuovvuduođaštusa jus omd. mielčuovvu ieš hárjehaddá hárjehallanguovddážis lassin dasa go livčče veahkkin doaibmavádjigii.
Mielčuovvuduođaštuseavttut
Ortnet gusto olbmuide geain leat bistevaš doaibmavádjitvuođat. Bistevaš doaibmavádjitvuohta oaivvilduvvo ahte lea doaibmavádjigin unnimustá guokte jagi. Nu ahte oanehat buohcanáigodagain ii oaččo mielčuovvuduođaštusa.
Go galggat oažžut mielčuovvuduođaštusa, de ferte leat diehttalas dárbu veahkkái ahte oasálastit almmolaš kultur- luođudoaluin, ja maiddái geavahit almmolaš sáhtuid ja ortnet galgá veahkehit beasatlašvuođa daidda. Dasa atno doavtterduođaštus doaktáris dahje eará divššodeaddji dearvvasvuođabargiin.
Ohcciin lea vuolimus ahkemearri dábálaččat 8 jagi. Jus erenomáš diliin oroš ahte nuorabuidda berrešii mielčuovvuduođaštus, de berre addojuvvot. Muhtin doaibmavádjigis mánát sáhttet leat mielde eambbo doaimmain omd. duddejeddjiin go dábálaččat seamma ahkásaččat leat, ja mánás sáhttá leat dárbu eambbo mielčuovvuide duođalaš doaibmavádjigisvuođa dahje dohkkemeahttumis beađđama dihtii.
Ohcama oktavuođas ii iskojuvvo ekonomalaš dárbu ja ortnegis ii gehččojuvvo ahte oažžu go olmmoš oadjoruđa dahje eará ekonomalaš veahki.